torstai 20. marraskuuta 2014

Aamunkoittoilmiöstä

Olen lueskellut "ykköstyyppien" keskustelua aamunkoittoilmiöstä ja sen korjaamisesta insuliinilla. Lukemani perusteella uskallan väittää, että vähän jokaisella, niin kuin minullakin sitä tuntuu jonkin verran olevan, toisilla enemmän toisilla sitten vähän vähemmän. Aamunkoittoilmiöhän yksinkertaisuudessan tarkoittaa sitä, että verensokeri alkaa pikkuhiljaa nousta aamuyöstä tai heräämisen jälkeen riippuen yksilöstä. Tämä taas johtuu maksan liiallisesta glukoosituotannosta aamuisin tai yön aikana.

Aamunkoittoilmiön korjaaminen insuliinilla ei selvästikkään ole ihan yksinkertainen juttu kommenteista päätellen. Olen myös lukenut, että useilla "ykkösillä" sokerit vain nousevat aamuisin vaikka pistäisi vain insuliinia, eikä söisi. Päivisin ne taas käyttäytyvät normaalisti ja insuliini-/hh-suhde on se 1yks/10 hh kohti, joka ei aamuisin pidä paikkaansa.

Käsittääkseni insuliini ei vaikuta maksaan mitenkään vaan vie maksan tuottaman glukoosin soluihin. Kuten itsekkin olen huomannut niin maksani glukoosituotannolla ei välillä ole mitään logiikkaa. Joskus se tuottaa paljon glukoosia joskus vähemmän vaikka ateriat ovat pysyneet samoina.

Tuon tuontannon minun pitäisi sitten osata ennustaa jos meinaisin insuliinilla (ilmeisesti pitkävaikutteisella) hoitaa aamunkoittoilmiötä. Voisiko tästä vetää johtopäätöksen, että aamunkoittoilmiön kanssa painiessa keskitytään liikaa sekä pistettävän insuliiniin määrään, että haiman insuliinituotannon puuttumiseen, eikä todelliseen ongelmaan, joka on maksasn glukoosituotanto. Eikö järkikin sen sano, että jos maksa tuottaisi samalla lailla glukoosia ympäri vuorokauden niin tätä ongelmaa ei olisi?

Tätä aamunkoittoilmiötä on kuitenkin mahdollista hillitä niin lääkkein kuin ravinnon kautta. Ruokavalion lisäksi  ajattelin kertoa hieman omista keinoistani tämän ilmiön suhteen:

1. Metformiini

Pitkävaikutteinen Metformiini lääke hillitsee maksan glukoosituotantoa, joten se hillitsee täten myös aamunkoittoilmiötä.

2. Sitruuna + ruokasooda

Itse juon joka aamu heti herättyäni puoli litraa vettä, johon puristan 1/2-1 luomusitruunaa ja lisään puoli teelusikallista ruokasoodaa. Sitruunan on myös todettu vaikuttavan edullisesti maksan toimintaan ja yhdessä ruokasoodan kanssa se suojelee elimistöä. Itselläni ainakaan ei enää lähde sokerit nousuun kun huitaisee tuopillisen naamariin.

3. Raakajuustoa iltapalaksi

Tämän vinkin sain Antilta. Syö iltaisin korkea rasvapitoista raakajuustoa eli pastöroimattomasta vuohen tai lehmänmaidosta valmistettua. Tällöin maksa joutuu käsittelemään raakajuuston sisältämää rasvaa yön aikana sokerin tuottamisen sijaan. On toiminut hyvin aina kun on varaa, sillä raakajuusto on aika kallista, mutta on se hyvääkin. Muutenkin rasvapainoitteisella iltapalalla olen huomannut olevan positiivinen vaikutus aamunkoittoilmiöön. Itse olen heivannut rypsit, rapsit ja margariinit aikoja sitten ja keskittynyt kunnon rasvoihin kuten avocadoon, voihin, maitorasvoihin sekä kookos- ja oliiviöljyihin.

4. Optimi määrä proteiinia

Tämä on mielestäni aika yksilöllistä ja jokaisen pitää itse se määritellä. Liika proteiinihan muuttuu maksassa sokeriksi. Itse syön 3 ateriaa päivässä, jotka ovat proteiinipitoisia. Proteiinia minulle tulee ehkä 20-30 grammaa per ateria. Lisäksi syön pari välipalaa, jotka koostuvat pääasiassa rasvasta ja pienestä määrästä hiilihydraattia.

5. Iltaliikunta

Koska insuliiniresistenssillä on varmasti näppinsä pelissä tässäkin asiassa niin liikunnan iltapainotteisuudesta saattaisi olla hyötyä toki tietysti niin sopivaan aikaan, että saa unenpäästä kiinni ajoissa, eikä mene puoli yötä sängyssä pyöriessä. Itse kylläkin käyn päivisin salilla kun siellä pystyy silloin rauhassa tekemään omat ohjelmansa, mutta kokeilin joskus jonkusen viikon käydä yhdeksän jälkeen ja kyllä siitä oli hyötyä aamusokereiden suhteen.

6. Stressinhallinta ja hyvät yöunet

Olen huomannut, että silloin kun mieltä ei paina mikään niin unikin maistuu paremmin. Onhan se mukavampi mennä nukkumaan kun kaikki asiat on hoidettu ja mieli on hyvä. Tämä näkyy yleensä normaaleina aamusokereina minulla. Silloin kun mieli on hyvä ja olo kevyt niin sokeriarvoni pysyvät aikalailla välillä 4.5-5.5 mmol/l koko päivän mitkä on mielestäni jo aika hyvät ottaen huomioon lähtökohdat. Aina tuohon vaan ei pysty vaikka kuinka haluaisi.

7. Aamupala

Aamupalan merkityksen olen huomannut myös olevan tässä erittäin tärkeä. Syön aamupalan mahdollisimman pikaisesti sängystä ylöspäästyäni muuten sokerit alkavat nousta. Itse olen havainnut, että sokerini ovat 2 tuntia aamupalasta joko samat kuin herätessä tai matalammat kun syön aamupalan, joka sisältää pääasiassa rasvaa ja proteiinia, mutta myös sopivasti hiilihydraattia. Olen itse päätellyt, että sopiva määrä hiilareita aamulla pistää haiman insuliinituotannon käyntiin. Seuraavassa esimerkki aamupalastani:

Vihersmoothie:

- 1 Luomuavocado
- 50g kurkkua
- 20g Pinaattia
- 20g Lehtikaalia
- 1-2g Nokkosjauhetta
- 1rkl Hampunsiemeniä
- 1 tl Piparminttu-uutejauhetta
- 1 tl Omenaviinietikkaa
- 1 rkl Oliiviöljyä
- Ravintolisät: Alfalipoiinihappo, kromi, Kelp, Maarianohdake,  Q10 ja kurkumiini (Vain kapseleiden sisältö, itse kapselit roskikseen)
- joskus myös vähän parsakaalinkukintoja
- ripaus stevia-uutetta
- (Kurpitsan siemenet ajattelin lisätä vielä tähän kovaan kompoon)

Munakas luomuvoissa tai luomu neitsytkookosöljyssä paistettuna

- 3 kpl ulkokananmunia
- 1 luomutomaatti
- raakajuustoa jos mahdollista
- Vähän sipulia ja valkosipulinkynsi
- mausteina himalajan suola, mustapippuri, basilikaa ja oreganoa.

Kahvi

- Luomukahvia
- Lehmän tai vuohen raakamaitoa
- voita
- sieniuutteita: Reishi - ja cordyceps -uutteet tai vastaavasti Mushroom mix -uutejauhetta (sisältää viittä eri lääkinnällistä sientä)

Tiedän, että suurin osa ihmisistä on hyvin skeptisiä näitä kirjoituksiani kohtaan poislukien kohta 1. ja osaa nämä saattavat jopa raivostuttaa, mutta kehottaisin silti kokeilemaan jos näiden ongelmien kanssa painii. Ei siinä ainakaan mitään häviä, paitsi ehkä uskon nykyisiin hoitosuosituksiin ;)

Ja niin, huomasinpas vielä tuossa, että tänään tuli tasan 11 kuukautta ilman piikin piikkiä täyteen ja taitaapi olla jo yli 13 kuukautta ilman ateriainsuliinia.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Kehonkoostumusanalyysiä

Männä viikonloppuna oli kansainvälinen liikuntapäivä ja sen vuoksi Tampereen Fressillä/Sykkeellä oli avointen ovien päivät hela veckan. Tarjolla oli ilmaisten liikuntatuntien lisäksi myös ilmainen kehonkoostumusanalyysi, joten pakkohan se oli käydä kokemassa. En ole aiemmin tälläisissä mittauksissa käynyt, koska pääasiassa määritän terveyteni peilin, puntarin ja olotilan mukaan, mutta tällä kertaa uteliaisuus voitti. Piteimmittä puheitta itse tuloksiin:

Kehonkoostumusanalyysin tulokset
En kyllä osaa näitä tuloksia hirveästi arvioida, mutta ajattelin kuitenkin laittaa näytille kun kerran tuli käytyä. Kertokaa toki te, jotka tiedätte paremmin. 

Painoa voin sen verran analysoida, että se on tullut alas sieltä 98 kilosta 76 kiloon (vieläkin ylipainoa 2.1 kiloa :D ) noin puolessatoista vuodessa, mutta rasvaprosentti ja sitä myötä myös rasvamassa tuntuvat hieman korkeilta ainakin jos peiliin katsoo, eikä tuota viskeraalista rasvaakaan hirveästi näytä olevan jos se yhtään pitää paikkaansa. Pitäisi käydä pihtien välissä ihan vaan mielenkiinnosta. Vastaavasti lihasmassa eli proteiini (13.4 kg) tuntuu ehkä hieman alhaiselta. Olisi ollut mielenkiintoista nähdä mitä viskeraalinen rasva oli vuosi sitten, sillä saattaahan sen merkitys olla jonkin moinen haiman ja maksan toimintaa ajatellen kun painoakin oli reippaat 20 kg enemmän. 

Sokruista sen verran, että nyt ollaan menty jonkin aikaa normilukemissa eli siinä 5.0-6.0 mmol/l ja viimeiset kaksi päivää jopa 4.5-5.5. Mittaukset olen tehnyt noin kaksi tuntia aterian jälkeen. Olen huomannut, että aika aaltoilevasti arvot menevät. Yleensä kun on ollut jonkin aikaa näin hyvät arvot niin ne nousevat jossain vaiheessa noin pariksi viikoksi 6.0-8-0 välille ja tulevat sitten alas taas samoille lukemille, vaikka ruokavalio ja liikunnan määrä pysyy samana. Syy tähän varmaankin löytyy tuolta mielen puolelta alitajunnasta, koska en ole ainakaan huomannut stressaavani pitkiin aikoihin normaalia enempää. Hiilihydraatteja olen syönyt noin 40g/päivä, sillä se tuntuu olevan määrä, jonka kroppani kestää, muuten alkaa maha kurisemaan ja suoli huutamaan niin kuin Kippari Kallen piippu.

Ja mikä tärkeintä kehon ikä on 30 vuotta! Henkistä ei mitattu.

lauantai 20. syyskuuta 2014

Koirat haukkuu, karavaani kulkee!

Se olisi sitten vuosipäivä tänään ja haima potkii edelleen diabetesta haarojen väliin. Kaikenlaista palautetta olen toiminnastani saanut, niin positiivista kuin vähemmän positiivista, mutta pääasiassa positiivista, josta olen erittäin tyytyväinen. Ymmärrän kyllä vähemmän positiivisen paluatteenkin, sillä tekstini on mennyt välillä vähän provosoivaksi, mutta ei nyt sentään yhtä paljon kuin Cheekillä ;) Toisaalta suurimmasta osasta ei niin positiiviisista palautteista on kyllä heti huomannut, että palautteen antaja on tehnyt johtopäätöksensä lukemansa kahden lauseen perusteella, joten en hirveästi ole jaksanut niistä välittää. Lisäksi blogini on herättänyt keskustelua monenlaisilla saiteilla ja sieltä niitä vääräleukia vasta löytyykin :)

Elikkäs tasan vuosi sitten, 20.09.2013 sain diagnoosin, että minulla on Tyypin 1 Diabetes. Sokeriarvot olivat 25.4 mmol/l ja vasta-aineetkin näyttivät > 2000 ku viitearvo on < 10. Sen sijaan C-peptidi, joka kuvaa haiman toimintaa oli kuitenkin vielä normaaleissa lukemissa 0.22 kun viitearvot ovat 0.2-1. Tämä lukema olikin potkaisu uudelle elämäntavalle. Uskoin ja uskon edelleen, että jotain on vielä tehtävissä ja hyvin pyyhkii!

Käväisin tuossa jokunen aika sitten lekurillakin, ilmeisesti vuositarkastuksessa. Kovasti herra valmisteli minua siihen, että tämä kaikki loppuu aikanaan. Sinänsä jännä juttu, että kaikki sairauden kannalta merkittävät testitulokset olivat ihan normaalit eli paremmat kuin viimeksi. Silti en saa tuudittautua siihen, että tämä jatkuisi loputtomasti, vaikka tuloksia katselemalla ei pystyisi sanomaan, olenko Tyypin 1 diabeetikko vai en. Oikeastaan ainut johtopäätös, minkä niiden perusteella voisi tehdä, olisi määrätä minulle statiinit, joita en ottaisi. Toki vasta-aineita ei enää oteta, joten heidän silmissään olen "ykköstyyppi" ilmeisesti lopun elämääni, vaikka eipä siinä mitään, kyllä minulle tässä maassa verohelpotukset kelpaa :)

Palataanpas vielä noihin vasta-aineisiin. Kuten epäillään, gluteeni voisi olla todennäköinen syy siihen, että Tyypin 1 Diabetesta esiintyy myös myöhäisemmällä iällä. No mitäpä minä sitten olin vedellyt kuukauden ennen diagnoosia: Euroopan kiertueella arviolta reippaat 50 litraa olutta (eikä varmaan riitäkkään, sillä tölkki maksoi noin 20 snt), kymmeniä vehnäpatonkeja ja aikas paljon sokeria karkkien ja suklaapatukoiden muodossa. Kotiin palattua kaurapuuroa aamulla ja pastaa pääaterioilla. Eipä ihme, että vasta-aineita löytyi noissa määrin. Jokainen varmaan huomaa, että gluteenia on tullut kiskottua aikas paljon noissa muodoissa.

Näitä juttuja ei kuiteenkaan ottanut kukaan muu huomioon paitsi Antti Heikkilä. Itsekkin tajusin vasta jokin aika ensimmäisen vastaanoton jälkeen, miksi Antin viesti oli se mikä oli kun kerroin hänelle mitä olin puuhaillut ennen diagnoosia. Onneksi olin itse tajunnut tyttöystäväni avustuksella aloittaa gluteenittoman vhh-ruokavalion melkein heti sairaalasta päästyäni.

Alla vielä ammattimainen otos testituloksista. Vähän siellä on HDL-kolesteroli vielä matalalla ja Triglyseridit koholla. Molemmat olivat nousseet viime kerrasta 0.3, mutta onneksi vielä niiden suhde on alle 1. Nyt vain stressi pois niin hyvä tulee. Kokonaiskolesteroli ei tullut yllätyksenä, vaikkakin LDL:n ajattelin olevan vähän pienempi ja HDL:n korkeampi. Ensi kerralla sitten :) Toisaalta enpähän palanut kertaakaan, vaikka olin koko kesän ulkona D-vitamiini kylvyssä juurikin siihen vaarallisimpaan aikaan (11.00-13.00) ilman aurinkorasvaa niin täällä Suomessa kuin 10 päivää Espanjassa.

Pitkäaikaissokeri näyttää 5,5% ku viitearvo on 4.0-6.0% ja diabeetikoiden tavoite on kuulkaamma < 7.5%.

C-peptidi oli tipahtanut 0.38 => 0.28, mutta se toivottavasti johtuu siitä, että myös Pitkäaikaissokeri oli tipahtanut 6.1% => 5.5%, joten insuliiniakaan ei tarvita silloin yhtä paljon.


Loppuun haluaisin heittää vielä pikku tipsin tiedonjanoisimmille (suurin osa varmaan käyttääkin jo tätä) eli Twitterin. Sen kautta itse olen pystynyt seuraamaan lääkäreitä ja sivustoja, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita ihmisten hyvinvoinnista, ympäri maailman. He linkkailevat jatkuvalla syötöllä uusia tutkimuksia ja ajankohtaisia juttuja, joten niitä ei tarvi itse kaivaa bittiavaruudesta. Itsekkin olen pyrkinyt näitä jakamaan sitten eteenpäin parhaimpani mukaan. Twiittini näette sivun oikeassa laidassa.

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Diabeteshoidon "myyttejä" murtamassa

Ajattelin nyt kerätä vähän kasaan ajatuksia, joita tässä matkan varrella on tullut kuten viimeksi lupailinkin. Boldatut lauseet ovat siis niitä, jotka olen saanut kuulla valkoisen kivitalon seinien sisällä. Kaikkea sanottua en varmaankaan enää muista, sillä kaurapuuropäissään tuli sjukhuussin puolella maattua viikon verran, joten muisti vähä prakaa, mutta tässä kuitenkin muutamia:

Elämäsi ei tule juurikaan muuttumaan sairauden myötä kunhan muistat pistää insuliinia ==> Tässä he olivat täysin oikeassa. Elämäni ei juurikaan ole muutunut viikon sairaalakeikan jälkeen. Mitä nyt muutamia rajoitteita on tullut esimerkiksi alkoholin suhteen, mutta kuten maksani tällä hetkellä kertoo niin tuskin se on hirveän hyvässä hapessa ollut ennen diagnoosiakaan.

Syö mitä vain kunhan muistat pistää ==> Aika perussettiä kuulemma joka paikassa.

Älä käytä liikaa luontaistuotteita, sillä ns. heavyusereilla saattaa maksa sanoa poks ==> Erään päivystävän hoitajan suusta kuultua. Lääkkeethän tätä reaktiota ei saa aikaan?  Itse en ole kuullut, että jollain olisi maksa pettänyt luontaistuotteista. Itselläni ne ovat lähinnä auttaneet verensokerin tasapainottamisessa.

Tulet pistämään insuliinia lopun elämääsi ==> Elämäni on siis mitä ilmeisemmin loppu. Terveisiä tuonpuoleisesta! Ei vaan täytyy antaa tunnustus sekä paikalliselle diabeteslääkärilleni ja hoitajalleni, jotka vastaansanomatta ovat hyväksyneet minun tieni. Lääkäri tuumasi, että antaa pojan nauttia remissiosta.

Kroppasi reagoi normaalia paremmin insuliiniin ==> Olen luullut koko ajan, että markkinoilla olevat insuliinituotteet ovat standardisoituja, joten eikö niiden pitäisi silloin toimia kaikille samoin. Jos näin ei ole niin eikö silloin vasta ollakkin heikoilla jäillä lääketeollisuudessa. Vai olisiko kuitenkin niin, että tämä selittyisi jäljellä olevalla omalla insuliinituotannolla? Näin minä sen ajattelin ja tässä ollaan. Okei nyt voidaan vetää peliin insuliiniresistenssi, mutta tämä taas herättää kysymyksen: Jos elimistön reagointi ulkoiseen insuliiniin johtuu insuliiniresistenssistä niin miksi sitä sitten määrätään tyypin 2 diabeetikoille, joilla on jo valmiiksi korkeat insuliinitasot ja insuliiniresistenssiä. Jos tämä määräys on oikein niin silloinhan ulkoisen insuliinin pitäis toimia paremmin insuliiniresistenssiä vastaan kuin insuliinin, jota oma haima tuottaa, jolloin teoria insuliiniresistenssistä 1 tyypin kohdalla murenee eli se ei voi olla syy siihen, että keho reagoi paremmin.

Nosta Sokerit ennen urheilusuoristusta 8-10 mmol/l, koska ne saattavat laskea suorituksen aikana ==> Pikemminkin laske ne 5-6 mmol/l, sillä suoritus nostaa stressihormoni kortisolin tuotantoa, jolloin verensokeriarvot nousevat. Samalla haiman insuliinituotanto hidastuu tai niinkuin minun kohdallani luultavasti pysähtyy. Itse jouduin alkuaikoina lopettamaan pari kertaa salijumpan kesken kun tuli huono olo ja tärinä päälle, että meinasin laatoittaa koko gymin uusiksi. Samalla luulin, että kohta hypoillaan. No kotona sokerimittari näyttikiin sitten yli 10 eli suunta oli aivan toinen. Toki urheilusuorituksen jälkeen sokerit menevät paremmin soluihin, koska oikeantyyppinen urheilu vaikuttaa insuliiniresistenssiin. Joten jos käytät insuliinia niin treenin jälkeen ei kannata olla kauaa syömättä.

Pidä huolta jaloista ==> Peukku tälle. Jalat ovat olleet oikeastaan ainut ongelmani. Aluksi ne olivat kylmät, mutta nykyään tilanne on parempi. Samoin oli oikean käden sormeni kanssa. Niistä ei meinannut tulla verta millään, mutta pari viikkoa ennen kuin helteet alkoivat niin sormeni verenkierto parani, joten en usko, että lämpötilannousu on vaikuttanut tähän vaan jokin muu. Ehkä HIIT ja venyttely?

Insuliini ei lihota ==> Jos insuliini ei lihota niin mikä sitten. Itse sain sairaalassa viikon aikana jo 4 kg takaisin ja koko muutaman viikon insuliinitykityksen aikana lähes kymmenen 10 kg, jotka ovat sitten lähteneet pois samaa tahtia kuin insuliinikin. Puolen tunnin välein oli hirveä nälkä päällänsä, vaikka söi nykyisten ravintosuosituksien mukaan tai ainakin oletan, että sairaalassa potilaille tarjottu ruoka on ravintosuositusten mukaista.

Perus VHH-dieetti on vaarallinen diabetespotilaalle ==> ehkä jos syö päivän aikana 30g hiilareita ja pistää  vaikka 30 yksikköä lantusta ja Novorapidia joka ateriallla

Diabetes on rasva-aineenvaihdunta sairaus, joten kova rasva on jätettävä pois ja korvattava hiilihydraateilla ==> Ehkä 2. tyyppi onkin joltain osin, mutta ykkönen ei todellakaan ole. Itselläni on rasvat kadonneet aikas hyvin ja olen ollut viimeksi näin rasvattomassa kunnossa ehkä junnufutarina.

Diabeteksellä ja hiustenlähdöllä ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa ==> Niinpä niin. Yritin saada lääkärini kautta aikaa ihotautilääkärille, sillä päänahkaani tuli finnin omaisia näppyjä. Näitä näppyjä tulee aika ajoin vieläkin, joten jos jollain on heittää jotain hyviä tipsejä niiden luonnonmukaiseen hoitoon niin kaikki otetaan hyvillä mielin vastaan. Hiuksetkin olivat harventuneet päälaelta mukavasti viime keväästä lähtien. Vastaus oli: ei löydy yhteyttä diabetekseen. No hiusten lähtö sitten kuitenkin lakkasi kun vaihdoin ruokavalion ja kas kas parturilla käytyäni kuulin seuraavaa hännen suustaan: Minulla on ollut useita 2 tyypin diabeetikkoja asiakkaina lähes 20 vuoden urani aikana ja useilla heistä on lähtenyt ihan läiskittäin hiustukkoja päästä korkeiden verensokerien vuoksi. Parturi myös näytti minulle, että hiukseni ovat alkaneet kasvaa takaisin tosin hyvin hentoina "vauvan hiuksina", mutta kasvaa kuitenkin. Tässä saattaa kuitenkin kulua aikaa aika lailla ennen kuin ne vahvistuvat kunnolla

Mahdollinen remissio (Sain kuvan remissiosta, että se olisi harvinainen) saattaa kestää 6 kk:sta vuoteen ==> 2kk myöhemmin käytyäni vastaanotolla minulle sanottiin, että remissio saattaa kestää 1-3 vuottakin. "Remission" pituus oli heti pidentynyt kun minulle se iskikin päälle ja olin pärjännyt hyvin ilman ulkoista insuliinia.

Metformiini auttaa haimaa toimimaan ==> Okei no tavallaan. Paitsi, että Metformiinin vaikutus kohdistuu maksaan ja se tasapainottaa maksan sokerituotantoa, jotta haima saisi ottaa rennommin.

Kaikki kovat rasvat pitää jättää pois, voita ei tippaakaan ==> Tämä oli ravintoterapeuttini sanoma, jolle muuten jouduin luettelemaan kaikkien kasvien, marjojen, pastojen, perunan, viljojen yms. hiilihydraattipitoisuudet, koska hän ei osannut kertoa muuta kuin ruisleivän ravintoarvot ilman www.fineli.fi -sivustoa. Propsit täytyy antaa diabeteshoitajalleni joka sanoi, että vedä vaan kokoosöljyä ja juustoja niin minäkin teen.

Ilman ruisleipää et saa kaikkia tarpeellista ravinteita ==> Tämä lause pamahti taas ravintoterapeutin suusta. Hän kysyi esim. mistä saan magnesiumia paremmin kuin ruisleivästä? No minäpä tuumasin, että esimerkiksi itsetehdystä raakasuklaasta No seuraava arkumentti olikin sitten: mutta suklaassahan on hirveästi sokeria. Joo no Fazerin sinisessä kyllä onkin, mutta käsittääkseni raakakaakaossa ei hirveästi hiilareita ole. Kasviksista oli mahdoton saada tarpeeksi hiilareita, joten niitä ei kuulemma edes lasketa hiilareiksi. Kaikkea tämän tyypin sanomaa en jaksa edes tänne kirjoittaa, sillä tuntiin mahtui aikas paljon scheissea. Tuleeko jollekkin yllätyksenä, että kyseinen ravintoterapeutti oli työskennellyt tutkijana THL:ssa? Onneksi tämä tuli selväksi jo tapaamisen alkuvaiheessa niin en sitten jaksanut energiaani turhaan kuluttaa moiseen väittelyyn. Se jäikin ensimmäiseksi ja viimeiseksi tapaamiseksi ko. hahmon kanssa.

Tulipas siitä nyt kuitenki provosoivaa tekstiä, vaikka lupailin olla mollaamatta ketään, mutta kaiken ylläolevan jälkeen katson olevani siihen oikeutettu. Paljon nuo sanat ovat myös minua opettaneet. En juurikaan enää ylläty mistään mitä joka tuutista ihmisille toitotetaan, eikä se edes enää oikein ärsytä minua.

perjantai 6. kesäkuuta 2014

Kirjarundilta poimittua

Lätkän MM-kisat meni ja hopeeta tuli niinkuin muistelisin jotain siihen suuntaan aiemmassa kirjoituksessani virkkoneeni ;) Itselleni kisoista jäi käteen hyvien hetkien lisäksi pelkkä flunssa, jota olen nyt yrittänyt parannella jo jonkin aikaa. Minun kohdallani tämä tarkoittaa jota kuinkin sitä, että sokeriarvot ovat normaalia korkeammat eli siinä 6-8 ja jos vähäkin rasittaa itseään niin mennään yli 8 lukuunottamatta tietenkin kello 18 kahvituokiota, jolloin sokerit ovat olleet jostain syystä päivittäin 4.5-5.5. Paskamaisinta sairastelussani on se, etten juuri koskaan tule kipeäksi kunnolla vaan päällä on sitten pitkän aikaa kevyt flunssa. Muistaakseni olen ollut kunnon kuumeessa viimeksi vuonna 2006 ja sitä ennen armeijassa vuonna 2002. Flunssan aikana minun ruumiinlämpöni yleensä laskee 36.6 asteesta noin 35.5-36 asteeseen. Sama tilanne on nytkin. Mittari on näyttänyt juurikin noita lukemia.

Tuli siinä eilen sitten pyörädettyä Tampereen Suomalaisessa kirjakaupassa noutamassa oman painokseni Antti Heikkilän uusimmasta teoksesta Diabeteksen ruokavaliohoito. Antti itse oli puhumassa kirjastaan ja maailman menosta. Porukkaa oli tosi mukavasti paikalla, vaikka olikin aikamoinen hellesää.. Paikalla oli porukkaa lähes vauvasta vaariin ja oli mahtavaa huomata kuinka immeiset olivat "heränneet" kyseenalaistamaan valtavirtaa. Asiantuntevia kysymyksiä sateli sieltä täältä tunnin ajan ja toinen tunti menikin sitten Antilla kirjoja "allekirjoittaessa".

Sivukorvalla yritin vähän kuunnella, mitä ihmiset nimmaria pyytäessään Antin kanssa juttelivat. Sainkin sen käsityksen, että moni oli saanut apua sairauksiinsa/oireisiinsa Antin kirjoista. Mikä vielä hienompaa, ihmiset olivat uskaltaneet ottaa asioista selvää ja myös uskaltautuneet hoitamaan itseään. Taisi siellä ainakin yksi kohtalotoverikin olla ja jos oikein ymmärsin niin samalla kaavalla hän veteli kuin minä. Toki aivan täysin en keskusteluita kuullut, sillä pysyttelin taka-alalla.

Seiskan jälkeen, päästyäni takaisin kämpille, sormet syyhysivät jo siihen malliin, etten malttanut olla avaamatta kirjaa. Huitaisinkin siinä iltapalaksi puolet teoksesta ja täytyy sanoa jälleen kerran, että rahat eivät menneet hukkaan!!! En ala nyt sen enempää kirjaa analysoimaan, mutta se minun on pakko kertoa, että Antilla on erittäin mielenkiintoinen tapa lähestyä tyypin 1 diabetesta. Ensimmäinen ajatukseni oli kun sain luettua kappaleen "Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus", että hemmetti juuri näinhän se on minunkin kohdallani ollut. Olen jo hieman ehtinyt epäilemään haimani insulliinintuotantoa ajoittain, mutta tämä kappale sai silmäni auki taas kerran. Jo tähän asti lukemani perusteella pystyn suosittelemaan kirjaa ihan kaikille.

Olen tässä reilun 8 kk:n diabetesmatkani aikana keräillyt huomioita siitä, mitä minulle on sanottu sairaalakäynneillä ja miten hyvin ne ovat pitäneet paikkansa. Ajattelinkin kirjoittaa siitä seuraavassa blogauksessa. Tarkoitus ei ole alkaa mollaamaan/hypettämään mitenkään sairaalan henkilökuntaa vaan ennemminkin haluan teidän lukijoiden tietävän miten asiat ovat menneet. Ehkä niistä huomioista saattaa olla apua jollekkin. Tack och adjö!

sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Lisäravinteista

Lupailin joskus aiemmin, että teen oman postaukseni käyttämistäni lisäravinteista/yrteistä, mutta sillä ei taida olla hirveästi lisäarvoa, sillä näistä tuotteista löytyy tietoa kunhan viitsii vain kirjoittaa tuotteen nimen googlen hakukenttään. Turha se on keksiä pyörää uudestaan jos on vielä  suuri vaara, että tulee suunnitteluvirhekkin. Sen sijaan ajattelin, että teen vain listan käyttämistäni tuotteista, koska näen siitä olevan teille enemmän hyötyä kuin minun sekavasta kirjoittelusta niiden vaikuttavista aineista / vaikutuksesta.

Itse käytän mieluiten jauheita ja uutteita jos suinkin mahdollista, koska tällöin hinta on huomattavasti alhaisempi kuin kapseleilla. Jos tämä ei ole mahdollista valitsen kapseli vaihtoehdon puristeen sijaan, sillä puristeissa on aina jotain turhia täyteaineita koostumuksen vuoksi. On näitä täyteaineita toki kapseleissakin, mutta ne voivat olla jotain hyödyllisiä, sillä niiden ei tarvitse vaikuttaa koostumukseen niinkuin puristeessa. Jos taas tuotetta ei ole mahdollista saada kapselina niin valitsen mieluummin nestemäisen kapselin. Näin minun on täytynyt tehdä esim. D3-vitamiinin ja Astaxanthinin kanssa. Pyrkimys on tietenkin saada kaikki antioksidantit ja vitamiinit luonnollisessa muodossa jos suinkin on mahdollista, sillä on useaan otteeseen osoitettu, että esimerkiksi synteettisten vitamiinien terveysvaikutukset ovat aikalailla +/- 0.

Tässä kuitenkin lupaamani lista tuotteista, jotka olen kokenut itselleni tarpeellisiksi. En laita tuotemerkkejä tähän, sillä jokainen saa tehdä oman valintansa tai kysyä joltain alaa tuntevalta asiasta jos mielii jotain kokeilla.

- Alfalipoiinihappo
- Astaxanthin
- Berberiini
- Ceylonin kaneli jauheena
- Ginseng-uute
- Kromi
- Koentsyymi Q10
- Magnesium
- Resveratrol
- Sarviapila
- Sieniuutteet (Agaricus blazei, Cordycecps, Lion's mane, Maitake,  Reishi ja  Shiitake)
- Vihreä tee -uute
- Viinirypäleensiemen-uute
- Vitamin D3, 4000 IU
- Uutena meni tilaukseen L-Arginiini + L-Ornitiini valmiste

Edelliseltä listalla haluaisin poimia erityisesti kaksi tuotetta: Berberiinin ja Sarviapilan. Näitä kahta olen käyttänyt jo aiemminkin, mutta nyt sain käsiini niitä vähän eri muodossa. Nämä ainakin tuntuvat potkivan aika hyvin ja se alkaa näkyä sokeriarvoissa jo 4 päivän testailun jälkeen. Makuhan näissä on aivan karsea, mutta yleensä se on merkki siitä, että tuote todella toimii. Pärisee muuten potassa aikas kivasti kun veteen sekoitettuna huitaisee satsin huiviin. Itse olen jo alkanut pitämään näistä pahan makuisista jauheista, sillä silloin tiedän, että ne ovat ehtaa tavaraa. Kapseleiden kanssa täytyykin sitten olla vähän tarkempi, sillä niiden makuahan ei maista ellei sitten avaa kapselia ja maista sen sisältämää uutosta. Pahan/hyvän maunhan saavat aikaan tuotteessa vaikuttavat aineet. Eihän se Buranakaan pureskeltuna kovin kivasti kurkusta alas mene.

Lisäksi minulla on tuossa pöydällä vielä neljä näytepussia eri luontaistuotteita odottamassa rankkaa testausprosesseja. Sen verran voin kertoa niistä, että näillä leveysasteilla niitä ei toistaiseksi ole myynnissä, mutta näyttöä löytyy maailmalta, että niissä on ytyä Diabeteksen suhteen. Katsotaan nyt sitten pitääkö tämä paikkaansa todellisuudessa, mutta niistä sitten lisää kunhan ehdin niitä "maistelemaan".

tiistai 6. toukokuuta 2014

Diabeteksen hoito Aurinkokuninkaan "teesein"

No niin lätkän MM-kisat lähestyy ja taas on yhtä monta valmentajaa Suomen joukkueella kuin on kuuntelijoita ja katselijoita Mertarannan antsallakin. Suurin osa sohvakriitikoista on jälleen kerran sitä mieltä, että ainut paikka, johon Erkka kuuluu on mailan lapa, mutta eiköhän tämä Pernajalta maailmalle ponnistanut mentaalivelho taas porukan mitalipeleihin vie.

Pelaajat joukkueessa vaihtuu ja Aaltosen Juha-Matillekin kesäloma tuli yhtä arvaamattomasti kuin takatalvi viime viikonloppuna Lappajärvelle, mutta yksi on ja pysyy: Itse Aurinkokuningas, Suomen jääkiekkoleijona #79, Juhani Tamminen aka Don Tami tuplakravatteineen! Kaveri, joka pari vuotta asuttuaan Ranskassa ja valmennettuaan ko. maan lätkämaajoukkuetta päätti kirjottaa siinä ohessa kirjan maan äidinkielellä siitä, miten sitä lätkää oikein pelataan. Piece of cake (VHH)! Pakkohan se nyt on myöntää, että onhan se kova!!! Siksi päätinkin tehdä hänelle kunniaa ja sopeuttaa 10 hänen "teesiään/sanontaansa" (valittu harkiten kymmenessä minuutissa) myös diabeteksen hoitoon ruokavaliolla ja miksei muidenkin sairauksien. Katsotaan miten käy.

1. Diabetes is a mental game: Pysy pelin tasolla, usko itseesi ja tekemiseesi. Älä anna muiden mielipiteiden vaikuttaa itseesi negatiivisesti (helpommin sanottu kuin tehty).  Se vie sinut vielä pitkälle!

2. Keep it simple: Eliminoi ne antigeenit, jotka alunperin johtivat beeta-solujen autoimmuunituhoon. Next step: Liikunta, ravinto ja mieli (erään gurun kiteytys terveydenhoidosta), unohtamatta lisäravinteita tietenkään ==> The historic win!

3. Back to basics: On aika palata aikaan ennen lääketeollisuutta ja kääntää katseet kohti Intiaa. Sieltä se vastaus löytyy! ==> The big steal muuten se on Final countdown.

4. Art of coach: Valitse mielestäsi sinulle sopiva(t) mentori(t), koska tukea ja apua näiden asioiden kanssa ei voi koskaan saada liigaa!

5. Let the players decide: Kukaan toinen ei tiedä mikä sopii  teille parhaiten. Vain te itse voitte sen tietää. Kuunnelkaa kehoanne, sillä se kertoo mikä teille on parhaaksi! Ottakaa silti vastaan vinkkejä myös koutseilta ja muilta kanssapelaajilta, jotka pelaavat samassa sarjassa.

6. Individual effort: Lukekaa paljon, imekää tietoa itseenne, kokeilkaa juttuja ja seuratkaa niiden vaikutusta itseenne. Ottakaa itse selvää asioista koskien sairautta ja sen hoitoa. Löydätte asioita, joista ette muuten tulisi kuulemaan todennäköisesti koskaan.

7. Four passes breaks any defence: Immuunipuolustusjärjestelmä on heikentynyt. Jos teitä vielä pallotellaan hoitajalta toiselle, lääkäriltä lääkärille, alatte väistämättömästi uskomaan asioita, joita kuulette. Vähitellen uskonne omaan ajatteluun murenee ja samalla todennäköisesti menetätte otteenne sairauden hoitoon. Näin kävi myös minulle, mutta onneksi sain oikean suunnan takaisin lukemani, kokemuksieni ja oman joukkueeni kautta.

8. Check your position: Ohjauspelin ja koko pelikirjan tarkastus. Muistakaa seurata missä mennään niin itsenne kanssa kuin maailmalla. Tutkimuksia tulee koko ajan lisää. Täytyy vain poimia sieltä ne luotettavimmat.

9. If you can’t stand the heat, stay out of the kitchen: Pystytte ja etenkin keittiössä, kunhan muistatte käyttää voita, sillä jo 70-luvulla sanottiin, että se on ainoa rasva, joka kestää kuumentamista. No okei, ehkä tietoa on tullut hieman lisää viimeisen 40 vuoden aikana, mutta minä ainakin käytän voita.

10. Diabetes is a momentum game: Säilyttäkää momenttumi ja kaikki on mahdollista! Muistakaa senttereinä, että tässäkin liigassa hyvistä laitureista, puollustajista ja maalivahdeista manageri muukaanlukien on suuri apu. Myös minä olen tämän huomannut. Joukkueena tämä homma on voitettavissa ilman tähtipelaajikin. Win the right games!!!

Muistattehan, että kaikkea ei aina tarvi ottaa niin vakavasti. Elämäähän tämä vain on, joten pallojofaa päähän ja pyritään sirklaamaan se täysillä päätyyn asti, vaikka sitten varaluistimien varaluistimilla, ilman boksikomentoja. Ei haittaa, vaikka pleksit välillä paukkuisikin, sillä turha se on jäädä penkin päähän imemään Jofan tuppea. Ei tämä homma sillä etene. Sama koskee myös edellä olevaa tekstiä, vaikka siinä saattaakin jokin pieni totuuden (chia)siemen piileskellä, ainakin minun mielestä. Täytyy muistaa, että tämä mieli on usein yhtä sekaisin kuin Haminan kaupunki ;) No tulipahan ainakin sporttinen postaus kielikuvineen jos ei muuta, vaikka ratkaisuun päästiinkin vasta jatkoajan jälkeen yön pimeinä tunteina.

Jotta homma ei lähtisi ihan lapasesta niin vähän, hyvin vähän aion asiaakin tähän postaukseen sisällytttää. Viikon sokeriarvoista täytyy mainita, että aika samoilla arvoilla mennään ja paastoarvot ovat maijailleet välillä 5,2-5,5 mmol/l, joten vähäsen olisi vielä kirittävää asettamaani tavoitteeseen. Tällä kertaa en pysty tänne yhtä selkeästi arvoja laittelemaan kuin viime postaukseen, sillä lähes poikkeuksetta unohdin viime viikolla mittarin kotiin kun lähdin töihin ja muutenkin unirytmi heitti häränpyllyä loppuviikosta. Ei muutenkaan ollut ihan normiviikko. Onneksi olen jo oppinut tuntemaan ja arvioimaan sokeriarvoni suurinpiirtein ilman mittaria, joten uskallan jo evästää, vaikka mittari ei olisikaan mukan.


Lämätääs vielä siniviivalta jo unohtamani linkki suoraan ylämummoon niinku juti ysiviis! (Muistakaa: Aina ei oo pakko olla lämäri...välillä voi vetää ranteella...)

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Tarinointi palsta ======================================>

Väsäilin tänne oman sivun otsikolla "Lukijoiden tarinoita" tuohon oikeaan yläkulmaan, Sivut-otsikon alle. Toivoisin, että kirjoittelisitte sinne omia kertomuksia sairauksien ja oireiden hoidosta ruokavaliolla ja lisäravintein jos teillä tai ystävillänne sellaisia on. Valitettavasti edelleenkin tämän ohjelman taipumattomuuden vuoksi tarinat tulisi kertoa tuon "esittely tekstin" alle kommenttikenttään kun en ainakaan sellaista sivua osannut itse tehdä, johon pääsisi lukija kirjoittelemaan. Toki tämä voi olla minun omaa osaamattomuuttanikin :)

Mitä enemmän saamme sinne tarinoita, kokemuksia ja niiden tuloksia, sitä enemmän siitä on apua meille kaikille. Itse ainakin olen hyvin kiinnostunut kaikenlaisista metodeista, sillä usein eri sairauksien/oireiden takana on samat syyt ainakin osittain. Ja jos syyt ovat osittain samat niin miksei sitten parannuskeinotkin olisi osittain samat.

Kirjoituksethan pystyy tehdä myös täysin anonyymisti jos ei halua levitellä omia yksityisasioitaan. Muistakaa kuitenkin varoa trolleja lukiessanne mahdollisia tarinoita, sillä niitähän nettimaailma on nykyään täynnä, enkä itse ainakaan pysty ottamaan vastuuta kirjoituksien totuudenperästä. Mutta onneksi tämä autuas interneetin maailman pelastaa meidät tässäkin, sillä se on täynnä tutkimuksia, joista voi varmistaa asian jos jokin esitetty menetelmä alkaa kiinnostaa :) Vähän täytyy kuitenkin nähdä vaivaa. Toivottavasti palstalle saadaan elämää!

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Viikkokatsaus: Vko:t 17-18

Se olisi sitten pari viikkoa takana avoliittoa Metformiini morsiammen kanssa, eikä asumuseroa ainakaan toistaiseksi ole luvassa ja hyvä niin. Metformiini käyttäytyy oikein mallikkaasti, on sisäsiisti, eikä ole tarvinnut voida pahoin toistaiseksi suhteessa, mitä nyt yhtenä iltana jäänyt huomio vähän vähemmälle, mutta se asia saatiin sovittua myöhemmin ja mykkäkoululta säästyttiin. Selvennykseksi tähän: Unohdin ottaa tabun.

Lupasin viimeksi, että testaan samanlaista elämänrytmiä ainakin pari viikkoa ja merkkaan kaikki luvut ylös. No nyt on ensimmäinen viikko takana ja rytmissä pysyttiin yhtä hyvin kuin Andy McCoy Hanoi Rocksin keikalla Vauhtiajoissa kymmenkunta vuotta sitten. Pikku lipsuntaahan pääsi tulemaan kiireiden ja äkillisten menojen vuoksi, joten ateriat vähän vaihtelivat paikkojaan ja välillä tuli toinen pääateria korvattua vain välipalalla.

Seuraavassa viikon ateriat:

- Aamupala: 3 luomu kananmunaa (50-60g/kpl), noin 100 g:n tomaatti, 50g fetajuustoa ja 2 palaa 70% suklaata (Fair globe, Lidl), kuppi kahvia Arlan vanhanajan täysmaidolla (luomu) 

- Lounas/päivällinen: Kalaa, kanaa tai lihaa 150-200g, noin 100g fetajuustoa, 150-200g paprikaa ja 100g jäävuorisalaattia

- Välipala 1: Marjasmoothie

- Välipala 2: 2 palaa 70% suklaata, 2 kuppia kahvia Arlan vanhanajan täysmaidolla (luomu)

- Välipala 3: Abouttiarallaa sama kuin välipala 2

- Iltapala: Marjasmoothie + 50g Goudajuustoa nälkäisinä iltoina

Seuraavissa kuvissa näkyy sitten viikon tulokset. Kalorit, rasvat ja proteiinit on laskettu suurinpiirtein, joten heittoa on jonkin verran eli ei kannata tarttua niihin niin tarkasti. Todennäköisesti pitäisi olla vähän ylöspäin ainakin kalorit ja protskut, mutta hiilarit olen laskenut tarkemmin. Lisäksi tuli naposteltua juustoa aina silloin tällöin.

Pahoittelen jo etukäteen älytöntä kuvien määrä, mutta kun tämä blogger-ohjelma on yhtä taipuisa kuin käyttäjänsäkin niin tämän parempaa tulosta ei ole luvassa todennäköisesti jatkossakaan:

'








Enempää en tässä itse ala arvoja analysoimaan, sillä se lisäisi jo ennestään pitkää postausta, mutta ihan hyviltähän nuo arvot alkavat näyttämään varsinkin kun pikkulinnut visersivät, että metformiinin vaikutus pitäisi alkaa näkyä vasta 1-2 viikon kuluttua. Minulla se alkoi näkyä kyllä samantien tai sitten plasebo pirulainen teki taas tepposet. No yhtä kaikki, minulle on aivan sama, onko vaikutus tuotteessa vai plasebossa kunhan se vaan toimii.

Jospa nuo paastoarvotkin saisi vakiinnutettua tuohon femman pintaan muutaman viikon aikana niin olisin tyytyväinen ja kaippa tuo maksakin tuosta kohta tokenee kunhan malttaa olla/ottaa rauhassa. Tuskin maltan odottaa Vappua, Juhannusta ja festarikesää! :D

lauantai 19. huhtikuuta 2014

Muutosta menoon

Keskiviikkona kello 8.10 puhelin soi. Toisessa päässä oli henkilökohtaisen diabeteshoitajani adjutantti, joka ilmoitti, että lomailut ovat ohi ja itse sensei on palaamassa töihin talvilomaltaan. Tiesin heti, että runtua on luvassa seuraavat viikot kun sokeriarvotkin ovat olleet hieman koholla ja sitähän tuli. Ei enää nukkumista kello kymmeneen asti tai pelkää oleskelua työpäivän jälkeen. Ruoka-ajat tulisivat säännöllisimmiksi samoin kuin urheilukin.

 Diabeteksessa kymmenen asteen mustan vyön omaava Sensei oli laatinut sellaisenkin treeniohjelman, että oksat pois. Toisaalta hyvä, sillä kevät alkaa jo olla pitkällä ja ulkona olo piristää ja rauhoittaa mieltä. Pitkästä aikaa paikatkin alkavat olla siinä kunnossa, että pääsee salillekkin tekemään edes kevyillä painoilla.

Aamu alkoikin heti 2 tunnin kävelylenkillä hyytävässä tuulessa meren rannalla. Lenkin kesto toki johtui siitä, että tapasin tutun matkalla ja innostuimme puhumaan ravinnosta ja yleensäkin maailman menosta kuinka täällä tehdään ihmisistä niin kiireellisiä ja ylityöllistettyjä.

Päivä jatkui fillaroinnilla töihin. Duunia iltapäivään asti ja takaisin. Sen jälkeen uusi kävelylenkki, jonka kesto oli tunnin verran. Lenkin jälkeen vielä muutama sähköposti, pikku päikkärit ja rentoutumista ennen illan viimeistä rutistusta, joka jäi 30 minuutin kävelyyn. Ja samaa rataa ollaan jatkettu loppuviikko paitsi mukavana lisänä ja vaihteluna on tullut kevyt saliharhoittelu näin alkuun.

Ihmettelette varmaan mistä moinen kävelylenkkien määrä ohjelmassa johtuu. No syyt löytyy hyvin pitkälti sensein omista mieltymyksistä ja seuraavasta kuvasta:

Sensei itse
Nero the dog! Ihan "ykköstyyppi" sanan paremmassa merkityksessä toisin kuin minä. Nimensä mukaisesti tämä tyyppi teki diagnoosin minulle jo viime kesän aikana raapimalla käsitaipeeni verille harvase päivä tai ainakin uskon niin, sillä raapiminen loppui lähes kokonaan lääkärisedän diagnoosin jälkeen.

Kaveri on kahdeksan vuotias, mutta painelee menemään kuin vasta kävelemään oppinut ja laatikostaan ekan kerran pois päässyt. Kun ulko-ovi aukeaa, jannu ei sen jälkeen kuule ei näe mitään vaan sit mennään kuono tantereessa ja sata lasissa niin kauan kun hoidettava pysyy perässä. Jännä juttu, kun tämä kaveri on kylässä niin sokeriarvoni ovat aina matalammat, vaikka emme ole älyttömän pitkiä lenkkejä usein kävelleetkään. Sama homma nytkin. Aika taisaisesti olen kahden tunnin välein mitannut sokerit ja keskiarvo on ollut about 6,2 mmol/päivä. Jo kaverin menon katselu saa jotenkin itsenikin rentoutumaan paremmin.

Tältä kaverilta on paljon opittavaa. Tulee itse vähän turhan helposti jäätyä lepäilemään kotiin, vaikka ulkona olisi todella hieno sää. Toki ehkä hieman stressitömämpääkin tämän kaverin elämä on. Ei tarvitse murtehtia kuin siitä, että ruokaa ja vettä on tarpeeksi kupissa ja koska pääsee lenkille. Tähän pisteeseen omakin elämä pitäisi saada. Kaveri elää täydessä harmoniassa luonnon kanssa, vaikka kotieläin onkin. Tänään kyllä meinasi lipsahtaa vähän isottelun puolelle kun piti otta pari juoksuaskelta varista kohti, mutta lopulta heinämättäästä löytyi jotain mielenkiintoisempaa ja vaakku sai jäädä rauhaan.

Tein eilen ruokaohjelman, jota aion noudattaa ainakin seuraavat pari viikkoa. Lisäksi pyrin syömään ja urheilemaan säännöllisesti joka päivä. Suurin piirtein samaan aikaan samat ateriat ja samat treenit. On sitten jatkossa helpompi sijoittaa oikeanlaista urheilua  oikeaan aikaan päivästä ja siten optimoida tulos. Hiilareita tulee päivälle noin 70 grammaa ja ihan hyvältä näyttää ainakin vielä tänään. Se toki ei kerro vielä mitään. Julkaisen ohjelman myöhemmin sokeriarvojen kera. Lisäksi olen saamassa parin viikon sisään muutaman mielenkiintoisen lisäravinteen, joiden on osoitettu toimivan tehokkaasti diabeteksen hoidossa. Katsotaan nyt, koska alan niitä testaamaan, sillä testausta on aika turha tehdä yhdessä metformiinin kanssa.

Tällä hetkellä työn alla ovat hengitysharjoitukset, HIIT ja venyttely. Kahdesta ensiksi mainitsemastani on vakuuttavaa tutkimusnäyttöä useiden sairauksien hoidossa, joten uskon, että ne sopivat loistavasti myös minulle. Venyttely tukee erittäin hyvin näitä kahta ja saa kehon rentoutumaan jo suorituksen aikana. Venyttely olisi kyllä pitänyt aloittaa jo 20 vuotta sitten kunnolla, mutta edelleenkin uskon, että koskaan ei ole liian myöhäistä.

Hyvää ja ravinnerikasta pääsiäistä kaikille!

lauantai 12. huhtikuuta 2014

Sokeriarvojen optimointia

No niin terve taas! En ole juurikaan ehtinyt viime aikoina kirjoittelemaan, sillä yrittäjän arki on todella kiireistä varsinkin tuoreen yrityksen kanssa. Käytännössä duunia 24/7 ja sen mukaista elämäkin on ollut ja se on näkynyt sokeriarvoissa. En ole juurikaan ehtinyt liikkumaan ja stressikin on selvästi lisääntynyt, mikä toisaalta johtuu ihan positiivisista asioista.

Sokeriarvoni ovat pyörineet siinä 6-8 mmol/l välillä, mutta muutamana iltana ne ovat nousseet jopa 10 mmol/l paikkeille. Erityisesti paastoarvo on ollut todella korkea eli siinä 7.5-8.0 mmol/l välillä, mikä pisti hieman jo miettimään, että mitä tässä tapahtuu kun sokerit eivät laskekkaan enää yön aikana, vaikka ne ovatkin laskeneet aina päivän aikana. Haima "funkkaa" hyvin kyllä päivän aikana, mutta iltaa kohti taas sokeriarvot alakavat kohota.

Varasin sitten ajan Antti Heikkilän vastaanotolle tälle keskiviikkoa ja sieltähän se vastaus taas tuli kokemuksen syvällä rintaäänellä. Antin diagnoosi taas kerran vahvisti omia epäilyksiäni, mikä on todella mukavaa, sillä se osoittaa, etten ole itse ihan "kujalla" tämän sairauden hoidon kanssa. Syy sokeriarvojen kohoamiseen ei siis ollut insuliinin tuotannossa vaan lisääntyneessä stressissä ja maksan toiminnassa ja tarkalleen ottaen maksan glukoosin tuotannossa, jota itsekin epäilin. Siksi en olekaan enää juonut alkoholia tippaakaan muutamaan viikkoon ettei maksan toiminta häiriintyisi ja pyrkinyt syömään iltaisin rasvapainoitteisen iltapalan. En siis ihan noin tarkkaa diagnoosia itse osannut tehdä, mutta omat ajatukseni olivat, että maksa ei pelaa yhteen muiden elimien kanssa.

Päätettiin sitten, että otan käyttöön Metforem-lääkityksen. 1 tabletti (500mg) aamuin illoin. Vaikka itse olenkin lääkkeitä/lääketeollisuutta vastaan niin olen myös korkeita verensokeriarvoja vastaan, sillä ne ovat minun tietojeni mukaan lähes ainoa yhteinen tekijä useiden sairauksien kesken (toki tätä ovat lääkkeetkin). Tällä tarkoitan sitä, että eri sairaudet johtuvat eri tekijöistä, mutta korkea verensokeri on lähes poikkeuksetta yksi tekijä monissa sairauksissa.

Kaksi kuukautta sitten, kun sokeriarvoni olivat vielä hyvät, minulle tarjottiin sairaalassa tätä lääkitystä. Silloin en sitä kuitenkaan ottanut, sillä diabeteshoitajan perustelut ontuivat aikalailla. Hän kertoi minulle, että lääkitys ylläpitäisi haimani toimintaa paremmin. Tätä perustelua en ostanut ja kieltäydyin tarjouksesta. Okei, myönnettäköön näin jälkikäteen, että hoitsu oli oikeassa lääkkeen suhteen, mutta perustelut menivät kyllä päin sitä itseänsä. En kyllä pysty sanomaan olisinko ottanut lääkitystä, vaikka perustelut olisivat olleet luotettavammat, sillä arvoni silloin olivat hyvät.

Todellisuudessa Metforem-lääkkeen vaikuttava aine Metformiinihydrokloridi, alentaa veren kohonnutta sokeripitoisuutta, vähentää glukoosin uudistuotantoa maksassa ja parantaa kudosten sokerin kulutusta. Ei siis ylläpidä haiman insuliinintuotantoa niinkuin epäilinkin. Ellen ole aivan väärin ymmärtänyt niin lääkkeen vaikuttava aine (niinkuin monen muunkin lääkkeen vaikuttava aine) on eristetty kasvista, joka on tällä kertaa nimeltään rohtovuohenherne.Tätä kasvia ei suoranaisesti Fimean lääkeluettelosta löytynyt, vaikka sen vaikkutava aine siellä majaileekin, joten täytyy katsoa mitä voin tehdä, jotta saataisiin saatettua myös tämä kasvi Suomen lisäravinnemarkkinoille :)

Lisäksi lääke sai myyntiluvan Suomessa vuonna 1967, joten on pystytty osoittamaan käytännössä, että se on vaaraton toisin kuin on nykyisten lääkkeiden kanssa (Lantus ja Novorapid), jotka on tuotu markkinoille tällä vuosituhannella.  Siinä on muutaman vuosikymmenen käytännön kokemusken ero. Insinöörikoulutuksen saaneena olen oppinut, että kaikki ei aina mene niinkuin paperille on piirretty :)

Lähdin vastaanotolta ja hurautin junalla Tampereelle. Kävin tyttöystäväni luona vääntämässä mustikka/puolukka-smoothien alentaakseni sokeriarvoja, jotka näyttivät 7,8. Huitaisin pirtelön naamaan ja painelin apteekkiin hakemaan lääkkeet. Oli mukava kuulla apteekin työntekijänkin suusta se, että näilläkin niinkuin muillakin lääkkeillä on sitten aina sivuvaikutuksia =D

Päästyäni takaisin kämpille löin lääkkeet pöytään ja mittasin sokeriarvot uudestaan. Mittari näytti 4,9 mmol/l! Oli pakko tehdä varmistusmittaus, joka näytti 4,8 mmol/l. Täytyy sanoa, että joko lääkkeet toimivat loistavasti, vaikka paketti oli vielä sinetissä tai sitten tapaamisella Antin kanssa oli jotain tekemistä asian kanssa =D Jälkimmäinen on ehkä järkeenkäyvämpi selitys. Taas kerran täytyi todeta, että ihmismieli on kummallinen. Viimeksi mittari on näyttänyt samoja lukemia kaverini kihlaisten jälkeisenä aamuna pari kuukautta sitten, josta kerroinkin jo aikaisemmassa tekstissä, joten aivan noin suuri vaikutus ei smoothiellakaan voinut olla.

Nyt on sitten pari päivää testailtu lääkettä ja jo tänä aamuna paastoarvo näytti 5,5 mmol/l ja tunti aamupalan jälkeen 5,6 mmol/l, joten Metforem toimii aikas hyvin. Mitään mainituista sivuvaikutuksista kuten oksentelu, ripuli, pahoinvoiti, ruokahaluttomuus jne. ei ole ilmentynyt. Lähinnä ruokahalu on kasvanut. Lisäksi Metforem sopii hyvin yhteen käyttämieni luontaistuotteiden kanssa, joten en näe mitään syytä olla jatkamatta tällä linjalla toistaiseksi.

Seuraava projekti onkin sitten jooga ja oikean hengitystekniikan oppiminen kunhan vaan saan hoidettua eilen futiksessa saamani kylki-/selkävamman kuntoon, jotta voin taas hengittää syvään ilman kipua. Tästä on siis hyvä jatkaa eteenpäin :)

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Terveen miehen sokeriarvot

Pyydän anteeksi jo etukäteen, että olen tuhlannut teidän verorahoja antamalla kaverilleni mittaliuskoja, jotta hän pääsi kokeilemaan miten hänen verensokerinsa käyttäytyy tiettyinä aikoina päivästä. Hän on siis täysin terve reilu kolmekymppinen kaveri. Seuraavassa muutamia päivän aterioita vähä erilaisina koostumuksina:

1. Aamupala 1 (8.00-10.00):
  • 250g maitorahkaa 
  • 100g mustikoita
  • 100g kreikkalaista jogurttia
  • 20g tummaa suklaata 78%
  • 10g kookosrasvaa 
  • Sokeriarvot: 
    • 30min 7,1 mmol/l
    • 60min 4,3 mmol/l
    • 120min 4,2 mmol/
1.1 Aamupala 2 (8.00-10.00): 

  • 250g maitorahkaa
  • 3rkl kreikkalaista jogurttia
  • 1 banaani
  • 70g kaurapuuroa 
  • 5g kookosrasvaa
  • Sokeriarvot:
    •  +30min 7,1 mmol/l
    • +60min 5,2 mmol/l
    • +120min 5,4 mmol/l
2. Lounas 1 (12.00-14.00): (salin jälkeen)
  • 5 perunaa
  • 150g lohta
  • 3dl maitoa
  • Sokeriarvot:
    • +30min 7,6 mmol/l
    • +60min 6,2 mmol/l
    • +120min 5,7 mmol/l
2.1 Lounas 2 (12.00-14.00): 
  • 2 jälkiuunileipää
  • 100g lohta
  • kahvia
  • 1 tl kookosrasvaa
  • 1tl voita 
  • 30g juustoa
  • 20g tummaa suklaata  78%
  • sieniuutteita
    • +30min 5,2 mmol/l 
    • +60min 6,6 mmol/l
    • +120min 5,5 mmol/l
3. Iltapala 1 (21.00-23.00):

  • 250g maitorahkaa
  • 3rkl kreikkalaista jogurttia
  • 2 banaania 
  • 70g kaurapuuroa
  • Sokeriarvot: 
    • +30min 8,2 mmol/l
    • +60min 10,0 mmol/l
    • +120min 8,1 mmol/l
3.1 Iltapala 2  (21.00-23.00):
  • 2 kanamunaa
  • 2 jälkiuunileipää
  • 3dl maitoa
  • 50g tummaa suklaata 78%
  • 1dl viiniä 
  • Sokeriarvot: 
    • +30min 6,5 mmol/l
    • +60min 5,6 mmol/l
    • +120min 5,0 mmol/l
Kaverini paasto sokeri oli yleensä luokkaa 5,2 mmol/l, mutta aina aamupalan jälkeen se tipahti 4,5 mmol/l tienoille ja allekkin. 

Ateriat ovat mielestäni terveellisiä, vaikka itse en voi aivan samanlaista syödäkkään viljojen vuoksi. Kuten tuloksista nähdään aamuisin, päivisin ja urheilun jälkeen terve ihminen pystyy syömään enemmän hiilihydraatteja ilman, että verensokeri kohoaa hirveästi kuin illalla. Iltapalalla taas kannattaa terveenkin ihmisen miettiä mitä suuhunsa pistää.
Muun muassa tupakointi ja alkoholi vaikuttavat insuliiniresistenssiin negatiivisesti, joten miettikääpä Lauantai-illan rientojen jälkeistä Sunnuntai leffaillan, kera pitsan ja puolen kilon Makuunisäkin, vaikutusta insuliiniresistenssiin. ;)

Ei muuta tällä erää...

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Korjauksia aiempaan

Tekstini ovat herättäneet keskustelua muutamissa diabetes-aiheisissa keskusteluketjuissa eri foorumeilla ja kirjoittamaani on tulkittu täysin toisin kuin olin ajatellut sen tulkittavan. Aionkin nyt tehdä muutaman asian selväksi, ettei sivullisille koidu ongelmia kirjoituksistani:
  1. Tämä ruokavalio on täysin oma päätökseni.
  2. Antti Heikkilä ei ole sanonut minulle, että paranisin tästä sairaudesta. Se on täysin minun oma uskomukseni lukemani perusteella. En tiedä mikä hänen mielipiteensä on asiasta, mutta ainakaan hän ei tyrmännyt ideaani vaan enemmänkin kannusti tekemään näin.
  3. En yritä elvyttää haimani beetasoluja vain vhh-ruokavaliolla vaan olen lisännyt D-vitamiinin käytön 4000 IU:n päivässä, käytän useita muitakin lisäravinteita D-vitamiinivalmisteen lisäksi, olen jättänyt kaikki viljatuotteet ja suomalaiset maitotuotteet pois ruokavaliostani. Uskon, että nämä tekijät ovat laukaisseet diabetekseni, koska geeni minulla on ollut syntymästäni asti ja olen altistunut ulkoisille tekijöille syntymästäni asti kuten te kaikki. Jos en käytä enää ruokavaliossani tekijöitä, jotka ovat sairauden laukaisseet ja ruokkineet sitä, niin minulla on usko siihen, että pystyn haimani beetasolut elvyttämään, koska ne eivät ole täysin tuhoutuneet.
  4. Parantumisella tarkoitin sitä, että pystyisin elämään ilman insuliinia loppu elämäni. Okei parantuminen on vähän huono sanavalinta, mutta minulle riittää jos pystyn jatkamaan lopun elämääni näin. Itsekään en usko siihen, että voisin mässäillä vielä joskus hirveät määrät hiilareita, mutta se ei minua haittaakkaan. Minulle parantuminen tarkoittaa sitä, että en joudu pistämään insuliinia enää vaan pystyn pitämään sairauden kurissa ruokavaliolla enkä vain hoida oireita insuliinilla.

Seuraavassa kirjoituksessa vertaan omia ja  täysin terveen, vähän yli kolmikymppisen kaverin sokeriarvoja. Siellä tulee esiin myös mielenkiintoisia faktoja, joista on hyötyä myös terveille ihmisille.

tiistai 25. helmikuuta 2014

Luonnon omat insuliinit

Selvitys marjojen terveysvaikutusten kliinisestä näytöstä

Ylhäällä oleva linkki vie sinut tutkimukseen Suomalaisten marjojen terveysvaikutuksista. Itse olen myös huomannut tämän ja siksi haluan jakaa sen teille.

Olen tehnyt Smoothieta, joissa olen käyttänyt osaa näistä marjoista: mustikkaa, puolukkaa ja karpaloa. Mustikkaa käytän aina ja sidekickerinä toimii hyvin buustaamassa jompi kumpi näistä kahdesta marjasta, sillä ne ovat ravintosisällöltään hyvin samanlaisia. Lisäksi käytän myös muita kasviuutteitta/-jauheita, koska niillä on verensokeria tasapainottavia ominaisuuksia.

Olen huomannut, että salitreenin jälkeen sokeriarvot ovat melko korkealla. Tämähän on ihan normaalia, sillä rasitettaessa lihasta keho alkaa tuottamaan stressihormonia ja insuliinintuotanto pysähtyy. Samalla lailla kehosi tuottaa stressihormonia kun olet stressaantunut, joten take it easy. Vielä tunti treenin jälkeen sokerit saattavat olla yli 8 mmol/l. Tasainen kävely taas laskee sopivasti sokereita. Kolmesta vartista tuntiin kestävä  kävelylenkki saattaa laskea, jopa 2 mmol/l jos pystyy rentoutumaan oikein kunnolla.

No eilen sitten testasin miten sokerit käyttäytyvät kun juon tämän marjasmoothien salin jälkeen. Noin puolituntia jumpan jälkeen mittasin sokerit ja ne näyttivät 8,2mmol/l. Huitaisin huiviin marjasmoothien, jossa oli hiilareita noin 10g ja rasvaa 20g. Mittasin tunnin päästä uudestaan ja kappas sokerit olivat laskeneet 7,2 mmol/l, vaikka söin siis 10g hiilareita tunti sitten. Tunti tästä eteenpäin ja mittari näytti 6.0 mmol/l. Valitettavasti minulle ei ole heraproteiinia tällä hetkellä, joten en ole päässyt kokeilemaan miten sen lisääminen smoothieen vaikuttaa sokeriarvoihin, mutta enköhän saa senkin pian testattua.

Sitten tähän päivään. Heräsin noin 8.30. Päätin testata marjasmoothien tehoa heti aamusta. Söin aamupalan hitaasti nautiskellen välillä 9.00-9.30. Paastoarvo oli 6,2. Aamupala koostui munakkaasta (3 luomumunaa, tomaatti ja mascarponejuustoa), marjasmoothiesta, berberiiniteestä ja Kahvista, jonka teen siten, että laitan blenderiin luomuvoita, kookosrasvaa, sieniuutteita ja perään valmiiksi keitetty vaaleapaahtoinen luomukahvi ja blendaus. Yhteensä aamupalassa oli noin 20g proteiinia, 13g hiilareita ja 30g rasvaa. Nyt odotellaan vielä 4 minuuttia niin on kulunut tunti aamupalan nauttimisesta...

...noin ja sokeriarvot näyttivät tasan kello 10.30 7,3 mmol/l eli kyllä ne marjat vaan funkkaa. Toki sekoitan muitankin hyödyllisiä mausteista sekaan kuten esimerkiksi kanelia ja sarviapilaa. Ceylonkaneli on ilmeisesti se parasvaihtoehto, sillä se on todella laadukasta kanelia. Itselläni on tällä hetkellä käytössä Indonesialainen Burmanii kaneli. Mainittakoon vielä, että aikavälillä 9.30-10.30 en tehnyt muuta kuin makoilin sängyllä kirjoitellen tätä tekstiä ja pläräilin nettiä.

Päräytetääs vielä loppuun esimerkki tästä paljon hypettämästäni marjasmoothiesta:

- 1 Avocado
- Kukkuralliset teelusikalliset mustikka- ja puolukkajauhetta
- 1/2tl Goji-uutejauhetta
- 1/2 tl sarviapilan siemeniä
- 1/2 tl Burmanii kanelia
- 1/8 tl ginseng-, grape seed-, maarianohdake- ja vihreä tee uutetta
- 1rkl Chian siemeniä
- 1 tl beta alaniinia (2g)
- 10g extra virgin luomu oliviiöljyä tai neitsyt kookosrasvaa
- 30g heraproteiinaia (tulossa)
- Mustapippuria ja kurkumaa, kurkumaa saa ehtana stockalta kuin myös jauheena maustehyllystä
- Makeutukseen käytän Luo Han Guota, joka on mielestäni paljon parempaa kuin stevia ja sillä on todettu olevan muutenkin terveysvaikutuksia

Mikään makunautintohan tämä ei ole johtuen sarviapilasta ja noista vahvoista uutteista. Joten jos ne jättää pois niin varmasti maistuu kaikille enkä usko, että tehokaan hirveästi heikkenee. Nyt kohti sokereita nostattavaa aamujumppaa, jotta saan taas laskea ne kotimaisilla marjoilla kouluarvosanojen tasalle :)

perjantai 21. helmikuuta 2014

Alkoholin käytöstä

Koska ruokavalioni on hyvin vhh-tyyppinen sekä viljaton niin olutta en juo enää ollenkaan. Joten jäljelle jää oikeastaan enää viinit ja raaka viina. Raaka viina taas ei ole hirveän terveellistä, joten vältän myös sitä. Toisinaan saatan kyllä drinkin ottaa. Mutta nyt asiaan. Siis siihen miksi teen tämän postauksen.

2013 Marraskuun loppupuolella olin saanut tiputettua Lantuksen käyttön 6 yksikköön ja Novorapidia en käyttänyt enää ollenkaan. No noihin aikoihin oli myös kaverini kihlajaiset. Siellähän taas sitä viiniä (valkoviiniä tällä kertaa) meni reilu pullollinen ehkä puolitoista ja 1 "kossuvissy" ja irish coffee muistaakseni. No seuraavana päivänä sokeriarvoni olivat taas kovin matalat, joten ajattelin, että alkoholi on ihan ok tämän sairauden kanssa ainakin minulla. Sitten kului päivä pari ja sokerit pomppasivat 1-2 mmol/l eli noin 7-10 mmol/l. Luulin, kuten aiemmassa kirjoituksessa kerroin, että se johtui flunssasta ja nostin "paniikissa" Lantuksen takaisin 28 yksikköön.

No nyt, 3 kk myöhemmin, ollaan taas samassa tilanteessa. Kihlajaiset, joissa join taas aikamoisen määrän punaviiniä, joten promillet kyllä ehtivät myös pompata illan aikana. Kihlajaisten jälkeinen viikko. Sokerit 7-10 mmol/l vaikka ne sunnuntaikrapulassa olivat 4,3-5,6 mmol/l. Tämä alkoi siis Tiistaina. Edellis kerrasta viisastuneena en kuitenkaan ole nyt ottanut insuliinia käyttöön vaan syön vähän vähemmän hiilareita/päivä ja annan kropan palautua rasituksesta itsekseen.

Mitä voimme tästä päätellä? Joko D1:n hoito ruokavaliolla ja alkoholi eivät sovi yhteen tai D1:n hoito ruokavaliolla ja kihlajaiset eivät sovi yhteen (onnea tyttöystävälleni ;) ). Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä tästä. Omat johtopäätökseni ovat, että ne olivat viimeiset kännit tälle kevättä ja ehkä kesääkin, sillä kroppani on kuin satavuotiaalla tällä hetkellä. Ei kestä alkoholia eikä hiilihydraatteja.

Sen verran täytyy vielä korjata, että viinin juonnin olen muuten todennut hyväksi tavaksi rentoutua, kunhan juo siten, että promillet pysyvät matalana eli ns. "pitkään liemeen". Itse olen tähän asti juonut lasin iltaisin, sillä punaviinillä on myös paljon terveysvaikutuksia. Jostain syystä juuri tällä viikolla ei ole oikein punkkukaan maistunut :)

maanantai 17. helmikuuta 2014

Sokeriarvot viime viikolta


Sain vihdoin ladattua mittaustulokset koneelle. Kuvahan ei kaksinen ole, sillä Bill Gates ei ole liiaksi panostanut paint-ohjelman ominaisuuksiin, eikä tämä ohjelmakaan älyttömän taipuisa ole. Toivottavasti arvot näkyvät edes jotenkin, vaikka aikamoinen sekamelska onkin. "Arvohaarukka" taitaa olla välillä 4,3-8,2. Ei nyt mitkään ihanne arvot, mutta itse olen suhteellisen tyytyväinen kun en urheillutkaan hirveästi. Kuten mittauksien epäloogisesta järjestyksestä näkyy, en ole oiken järjestelmällisesti pystynyt elämään eli evästys on tapahtunut silloin kun on ehtinyt. Yritän kuitenkin joku viikko syödä ja liikkua vähän säännöllisemmin niin nähdään miten se vaikuttaa verensokeriarvoihin.

Jostain syystä viime aikoina alku viikon paastoarvot ovat olleet hieman korkeammat, mutta tipahtaneet kuitenkin loppuviikkoa kohden 6  mmol/l pintaan. Sunnuntain arvot johtuvat puhtaasti lauantain kihlajaisjuhlista, joissa punaviini virtasi ehkä liiankin nopeasti ja tummasuklaakin loppui kesken eli mitään ihmeparantumista ei ole tapahtunut :) Liekö syynä juurikin viikonlopun menot ja erityyppiset ateriat kuin viikolla.

Toisen huomion minkä olen tehnyt on juurikin tuo 6 mmol/l paastoarvo. Tämä johtunee siitä, että minulla on niin sanottu aamunkoittoilmiö eli sokeriarvot nousevat aamuisin, vaikka en söisikään mitään. Siksi aamupalani onkin enemmän proteiini- ja rasvapitoinen. Yön aikana kuitenkin käydään tuon alapuolella välillä ihan reippaastikkin.


 

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Testituloksia

Hieman testituloksia ajalta 11.8.2013-7.2.2014
Yritän nyt parhaimpani mukaan avata teille vähän yllä olevaa kuvaa. Ehkä ymmärrätte paremmin miksi teen näin kuin teen, enkä tykitä itseeni insuliinia vaan nautin aidosta oikeasta ravinnosta.

Tutkimukset:

fS-C-Pept mittaus kuvaa C-peptidi arvoa, joka kertoo haiman insuliinituotannon. C-peptidiarvo <0.3 nmol/l viittaa selvään insuliinin puutokseen; tasolla 0.3-0.9 nmol/l on kyseessä relatiivinen insuliininpuutos; >0.9 nmol/l arvoilla normaali tai suuri vaste (insuliiniresistenssi, ylipaino, vanhukset). Tämän paremmin tätä ei oikein missää kerrota, joten hieman arvoitukseksi jää mikä on hyvä arvo. Minun C-peptidiarvo oli noussut 0.22 => 0.38 kun viitearvo on 0.2-1, joten lukemani perusteella olen ymmärtänyt, että jotain kehitystä on tapahtunut.

B -Hb-A1C mittaa pitkäaikaissokeria. Kuten kuvasta näkyy minulla se oli ollut syksyllä 14,9 kun viitearvo on 4.0-6.0. Tässä kuvassa ei näy 5.2.2014 otettuja arvoja, koska hoitaja otti ne vastaanotolla, mutta masiinahan näytti 6.1 \o/ eli rajoilla ollaan :)

S -GadAb mittaa veressä olevia vasta-aineita, jotka minulla näytti >2000 kun viitearvo on <10 eli niitä oli aivan liikaa. Tämä tarkoitti sitä, että minulle diagnosoitiin tyypin 1 diabetes. C-peptidi-arvo ei sitä vielä kertonut, koska se oli viitearvon sisällä. Uudestaan tätä mittausta ei suostuttu suorittamaan, sillä sehän on lääketieteellinen mahdottomuus, että ne häviäisivät. Minä uskon toisin ja se tullaan näkemään vielä ;)

S -D-25 mittaa D-vitamiinipitoisuutta, joka oli 100 nanomoolia, mikä on oikein hyvä. Tähän olen päässyt tankkaamalla d-vitamiinia 4000 IU/vrk. Valitettavasti minulla ei ole tietoa pitoisuudesta diagnoosin ajoilta, mutta veikkaisin, että aika lähellä nollaa oltiin.

Parin kuukauden päästä lisää (vieläkin parempia) tuloksia :)

lauantai 15. helmikuuta 2014

Antti Heikkilän pakeille

Marraskuun puolivälissä otin itseäni niskasta kiinni ja soitin Eiran sairaalaan. Varasin siis ajan Antti Heikkilälle. Onnekseni seuraavalle viikolle oli vielä pari aikaa vapaana, joten pääsin heti keskiviikkona vastaanotolle. Syy ajan varaukseen oli se, että saisin varmuutta "tekemiseen", vaikka olinkin jo päässyt melkein insuliinista irti. En ollut varma voisinko lopettaa insuliininkäytön kokonaan ja se askarrutti minua. Näin jälkiviisaana voi tiestysti sanoa, että totta kai voi jos sitä ei tarvitse, mutta pikku paineen alla ja oman terveyden uhalla asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä. Aiheesta löytyy kyllä paljon tietoa, mutta tyypin 1 diabetesta sairastavien henk.koht. kokemuksista ei juurikaan. Tässä onkin syy, miksi aloitin kirjoittamaan tätä blogia.

Antilta tuli pari hyvää tipsiä, joita aloin noudattamaan. Suosittelen lämpimästi käyntiä hänen vastaanotollaan jos hoito ruokavalion avulla kiinnostaa. Aika kallishan yksityinen vastaanotto on, mutta se on aika pieni hinta elämänlaadun paranemisesta tai näin ainakin minulle kävi. Jos ei vastaanotolle halua mennä niin suosittelen ostamaan hänen kirjansa Diabeteksen hoito ruokavalion avulla (hyvä kirja myös "terveiden" lukea) tai vastaavasti lainaamaan vaikka kirjastosta Ruokavallankumous-niminen teos. Kirjassa hän kertoo kyllä kaikki asiat, mitä vaaditaan hoitoon.

Lisäksi sain sinetin sille, että tämä sairaus on todellakin hoidettavissa ja ehkä jopa voitettavissa. En ole epäillyt sitä hetkeäkään, mutta jotenkin sain vastaanotolta vielä sellaisen lisäboostin ajatuksilleni , että pystyin hyvillä mielin jatkamaan tällä ruokavaliolla. Katsotaan mitä tuleman pitää...

perjantai 14. helmikuuta 2014

"Ruokavaliomuutos"

Kuten jo aiemmin kerroin, olen lukenut aiheesta paljon ja ihmetellyt ruokavaliosuosituksia diabeetikoille. Minun kallooni ei vain mene se, että pitäisi syödä juuri sitä, mikä on sairauden laukaissutkin eli hiilihydraatteja sen eri muodoissa. Taudin syntyynhän vaaditaan, geneettinen alttius, ympäristön alttius ja epigeneettinen tekijä sekä vuotavan suolen oireyhtymä. D-vitamiinin puute antaa myös hyvän buustin taudin laukeamiselle.

Minulle suositeltiin noin 200 gramman hiilihydraattimäärää päivässä. Kaurapuuroa, leipää, riisiä, pastaa perunaa jne. Kovat rasvat piti jätää pois kokonaan mitä en tietenkään tehnyt. Kokeilin aluksi tätä hiilihydraattimäärää ja insuliininkäyttö päivässä oli tällöin noin 15 yksikköä ateriainsuliini Novorapidia ja 30 yksikköä pitkävaikutteista Lantus -insuliinia. Verensokerit vaihtelivat tällöin 3,5-12 mmol/l välillä. Ajattelin, että näin tämä ei voi jatkua, eikä tämä voi olla terveellistäkään nostaa aluksi hiilareilla sokerit kattoon ja odotella, että Novorapid laskee ne alas ennen seuraavaa ateriaa. Lisäksi tuntui, että ateriainsuliini vaikutti kuinka sattui. Välillä sokerit laski ihan mukavasti, ehkä liikankin hyvin ja välillä tuntui, että mitään ei tapahtunut. Harvoin annostus osui kohdilleen. Minun täytyy sanoa, että melko sankari saa olla se, joka pystyy ateriainsuliinilla pitämään sokerit taisaisina. Minä en siihen pystynyt.

Olen aina syönyt suhteellisen vähän hiilihydraatteja, ehkä noin 100-150 grammaa päivässä, joten muutoksen teko ei ole ollut niin hankalaa. Luulin aluksi, että viljojen jättäminen pois ruokavaliosta olisi kova pala minulle oluen ystävä kun olin, mutta toisin kävi. Leipää tai kaurapuuroa en ole koskaan hirveästi syönyt, enkä sokeristakaan niin välitä. Olut vaihtui punaviiniin, jota siemailen lasillisen iltaisin ja pastat taas kasviksiin. Kevyt maitotuotteita pyrin välttämään ja suosin sen  sijaa mahdollisimman prosessoimattomia runsasrasvaisia tuotteita kuten mascarponejuustoa, kermaa jne. luomuna jos mahdollista. Lisäksi ruokavalioon kuuluu myös hyvät rasvat kuten kookosrasva, oliiviöly, avocadot ja sokerina pohjalla luomuvoi. Lihaa ja kalaa uppoaa edelleen entiseen malliin. Ruokavaliosta lisää myöhemmin

Takaisin hiilareihin. Tiputin hiilihydraattimäärän aluksi noin 120 grammaan päivässä, jaettuna 6 aterialle eli noin 20 grammaa hh/ateria. Kohta huomasin, että käytin Novorapidia 5-6 yksikköä/päivä ja Lantusta 28 yksikköä/päivä.  Minun tarvitsi pistää vain joka toisella aterialla, sillä työni oli aika fyysistä, mikä auttoi sokereita siirtymään soluihin näppärämmin. Tästä päästäänkin liikunnan merkitykseen diabeteksen hoidossa, mutta siitä myöhemmin oma kirjoitus.

Luettuani kaksi ensimmäisessä kirjoituksessa mainitsemaani kirjaa, uskaltauduin tiputtamaan hh määrät 70 grammaan päivässä jaettuna noin 6-7 aterialle päivässä. Samalla tipahti myös Novorapid pois ja pikkuhiljaa kahden kk:n aikana myös Lantus määrät laskivat 28 yksiköstä 6 yksikköön. Lantusta tiputin 2 yksikköä 2-3 päivän välein riippuen verensokerin paastoarvosta. Kun olin saanut tiputettua Lantus määrän 6 yksikköön niin jätin senkin pois kokonaan. Syy miksi en pystynyt jättämään Lantusta aiemmin pois oli se, että pikku flunssanpoikanen pääsi yllättämään ja nostamaan sokereita vähän koholle. Tällöin käytin 16 yksikköä päivässä. Jouduin siis nostamaan määrän takaisin 28 yksikköön ja aloittamaan projektin alusta .

Tällä hetkellä verensokeriarvot seilaavat välillä 5-8 mmol/l. Paastoarvo eli aamulla mitattu arvo on yleensä 5,5-6.5 mmol/l, ennen ateriaa 5,5-7 mmol/l ja aterian jälkeen 6-8 mmol/l riippuen vähän siitä, mitä jäbä on duunaillut päivän aikana tai edellisenä päivänä. Tulossa kuvamateriaalia myöhemmin kunhan saan ladattua infon mittarista Mendor Balance -ohjelmaan.

torstai 13. helmikuuta 2014

Sairaalaan vasta ambulanssilla...

...ja niinhän siinä sitten kävi!

Urheilin koko viime kesän ahkerasti, selvästi tavallista enemmän. Rullaluistelin, kävin jumpalla (puntilla), kävin pelaamassa futista ja salibandyä. Urheilua siis vähintään 10 kertaa viikossa, josta saattoikin johtua, että pysyin virkeänä koko ajan. Paino putosi kuin Pasi Nurminen portaissa, ryminällä, mikä oli tietysti tarkoituskin, sillä sitä oli muistaakseni alkuvuodesta noin 96 kg.

Kovalla työllä ja joka viikonloppuisella bissen litkimisellä hankitut kilot katosivat siis kesän aikana. Älkää ymmärtäkö väärin, sillä ruokavaliosta olen pitänyt aika hyvin huolta lukuunottamatta juurikin oluen juontia. Viime Elokuun alussa painoa oli enää jäljellä noin 83 kg. Tällöin alkoikin dieetin viimeinen veto ulkomaanleirillä, johon kuuluivat seuraavat kohteet: La Zenia, Barcelona, Praha, Brno ja Budapest. Reissun kaljadieetti  puri hyvin ja virtsa virtasi kuin Kyrönjoki. Reilun kolmen viikon aikana oli lähtenyt vielä kolme kiloa lisää ja siinä sivussa näkökin.

Se oli viimeinen herätys. Silloin tajusin lopullisesti, että jotain on pielessä. Jälkeen päin toki kaverini ja tyttöystäväni kertoivat minulle, että olivat ihmetelleet myös minun hengitykseni hajua, joka oli ollut erittäin imelä muutaman päivän ajan ennen sairaalaan joutumista. No kuitenkin, kahteen viikkoon en nähnyt lukea sanomalehteä kunnolla. Kun vihdoin pääsin työterveyteen (olin jo reilu kuukausi sitten käynyt ekan kerran, eikä mitään vikaa löytynyt) sokerit huitelivat kattoa. Mittari ei edes riittänyt näyttämään lukemia. Tunsin vielä silloinkin oloni suhteellisen pirteäksi vaikka tohtori ei minua päästänytkään ajamaan itse autolla keskussairaalaan vaan piipaa-auto tuli hakemaan. Keskussairaalassa sokerit mitattiin uudestaan ja nehän näytti muistaakseni 25,4. Ennaltasovittu pippuripihvi-illallinen tyttöystävän kanssa vaihtui seuraavaksi seitsemäksi päiväksi kaurapuuro-, riisi- ja peruna-aterioihin, mikä ihmetytti minua jo silloin. Toisaalta neuvothan olivat vanhat tutut: Syö mitä haluat kunhan muistat pistää!!!

Noi viikon sairaalassa makoilun ja pistoharjoittelun jälkeen pääsin vihdoinkin kotiin. Näköni jäi vielä sairaalaan, joten tyttöystäväni toimi silminäni ja etsi meille tietoa sairaudesta. Kiitos siitä ja kaikesta muustakin hänelle! Hän löysikin ruotsalaisen lääkärin kirjoittaman kirjan Ruokavallankumous, jossa kerrottiin diabeteksen hoidosta ruokavalion avulla ja paljon muistakin hyödyllisistä, ravintoon liittyvistä asioista.

Näön kotiuduttua luin edellä mainitun kirjan sekä lisäksi lääkäri Antti Heikkilän kirjoittaman kirjan Diabeteksen hoito ruokavalion avulla ja päätin aloittaa hiilihydraattien karsimisen. Jätin myös kaikki viljat pois ruokavaliosta ja lisäsin ruokavalioon paljon kasviksia, proteiinia ja erityisesti hyvää rasvaa eli eläin-ja kookosrasvaa, sekä oliiviöljyä ja avocadoja. "Parantuminen" oli alkanut.


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Blogin esittely: Tyypin 1 diabeteksen hoito ruokavalion avulla

Yleisön pyynnöstä tai siitä huolimatta päätin alkaa kirjoittamaan blogia elämästäni tyypin 1 diabeteksen kanssa. Tulen kertomaan viikoittain elämästäni pääasiassa tekstein, mutta myös kuvin minkälaista on elää tämän sairauden kanssa ja miten sen hoito onnistuu ruokavalion avulla.

Blogin nimi Insuliiniton tulee tämän hetkisestä tilanteesta. Lääketieteen mukaan minun haimani ei tulisi tuottaa enää insuliinia, joten se on insuliiniton. Todellisuus on kuitenkin toinen, sillä olen todellakin ilman insuliinia, nimittäin ilman ulkoista sellaista eli en käytä insuliinilääkitystä vaan haimani tuottaa sen verran insuliinia, että pystyn oikean ruokavalion avulla elämään normaalisti ja parempaan suuntaan ollaan menossa. Sitä eivät voi lääkäritkään kiistää, sillä kokeet näyttävät jotain mitä niiden ei pitäisi, mutta siitä myöhemmin. Toki argumenttina he käyttivät remissiovaihetta, jonka he aluksi sanoivat kestävän puolesta vuodesta vuoteen. Viikko sitten kuitenkin (kun kerroin, että olen ollut ilman insuliinia kahdeksan viikkoa) remissiovaihe saattoikin heidän mukaansa kestää kahdesta kolmeen vuoteen. Paljon ollaan menty lääketieteessä eteenpäin sitten viime käynnin eli kahdessa kuukaudessa ;) Minun "remissioni" tulee kestämään lopun elämääni!

Tätä juttua kirjoittaessani olen siis ollut noin kahdeksan viikkoa ilman pitkävaikutteista Lantus-insuliinia ja kohta neljä kuukautta ilman ateriainsuliini Novorapidia. Nämä insuliinit minulle siis määrättiin samalla kun sanottiin, että näitä tulet pistämään lopun elämääsi. Sokeriarvot eivät ole vielä aivan buenot, mutta eteen päin mennään ilman hypoglykemiaa tai ketoasidoosia niin kuin Timo "Juti" Jutila arvokisoissa.

Miksi sitten aloitan kertomaan asiasta vasta nyt. Ajatus blogista tämän asian tiimoilta on pyörinyt jo pidemmän aikaa mielessäni, mutta valitettavasti ajan ja tiedon puute ovat olleet este tähän asti. Nyt olen kuitenkin saanut elämäni siihen malliin, että aikaa on riittänyt tiedon keräämiseen ja käsittelemiseen aiheesta. Olen lukenut 2 kirjaa aiheesta ja kolmas on tilauksessa. Lisäksi olen lukenut/katsonut netistä kymmeniä tekstejä/videopätkiä eri maiden ja eri lääkäreiden tavoista hoitaa sairautta. Uskon olevani nyt valmiimpi kertomaan asiasta ja vastaamaan mahdollisiin kysymyksiin.

Jos mielenkiintosi heräsi niin tervetuloa seuraamaan blogiani. Yritän päivittää sitä niin usein kuin mahdollista ja samalla parantaa tekstillistä antiani, minkä ei pitäisi olla mahdotontta edellä olevan tekstin perusteella :)

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/11775553/?claim=n624d7qyyrk">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

<a class="twitter-timeline"  href="https://twitter.com/insuliiniton"  data-widget-id="475330887769276417">Twiittejä käyttäjältä @insuliiniton</a>
    <script>!function(d,s,id){var js,fjs=d.getElementsByTagName(s)[0],p=/^http:/.test(d.location)?'http':'https';if(!d.getElementById(id)){js=d.createElement(s);js.id=id;js.src=p+"://platform.twitter.com/widgets.js";fjs.parentNode.insertBefore(js,fjs);}}(document,"script","twitter-wjs");</script>